Videoavustetut huomiot (VSA)

Videoavusteisten huomioiden (VSA) avulla lapsilla on mahdollisuus osallistua onnistuneiden vuorovaikutustilanteiden sanoittamiseen sekä vertaisvuorovaikutuksen tukemisen ideointiin koulun arjessa. VSA-tilanteissa autismikirjon ja tyypillisesti kehittyvät lapset katsovat yksin tai pienryhmissä heidän vuorovaikutustilanteistaan tehtyjä lyhyitä videonauhoituksia. Lapset voivat kertoa videonauhoitusten katselun pohjalta vuorovaikutustilanteessa olevista heille keskeisistä asioista. Lasten osallistuminen VSA-tilanteissa on keskeistä erityisesti siksi, että tutkimus keskittyy lasten tekemien tulkintojen, reaktioiden ja ajatuksen keräämiseen ja analysointiin. Lasten osallistuminen on keskeistä VSA-tilanteissa myös siksi, että he voivat halutessaan kontrolloida VSA-tilanteen kulkua aloittamalla, kelaamalla ja pysäyttämällä videonauhoituksia. Tutkijan rooli VSA-tilanteissa on valita yhdessä katsottavat videokatkelmat, järjestää tutkimustila ja toimia keskustelun herättelijänä sekä tarpeen tulleen myös ohjaajana.

Videonauhoitusten pohjalta keskustelu ja omien tulkintojen kertominen mahdollistavat lapsen osallistumisen tutkimusaineiston analysointiin tutkimuskumppaneina. Näin VSA-menetelmä mahdollistaa osallistavan tutkimusotteen käytön, jonka avulla tutkija kerää osallistujien näkemyksiä ja sisällyttää niitä tutkimusprosessiin (ks. Theobald, 2012; Pihlainen, 2016). Tällainen autismikirjon lasten osallistuminen tutkimukseen on vielä harvinaista, sillä perinteisesti autismikirjon lasten sosiaalisten taitojen tilanteita ovat arvioineet tutkijat ja ammattilaiset (mm. Kabashi & Epstein, 2017).

VSA-menetelmällä hankkeessa on tehty kaksi pro gradu -tutkielmaa sekä tekeillä on tieteellinen artikkeli onnistuneiden vuorovaikutustilanteista ja niiden tukemisesta oppilaiden näkökulmasta.

Hankkeen pro gradu -tutkielmat:

Koski-Tuuri, R. (2022). ”Kaikki tekkee ja puhhuu” onnistuneet vertaisvuorovaikutustilanteet ja niiden tukeminen inklusiivisen oppilasryhmän silmin.

Miikkulainen, A. (2022).”Ongelmat ratkaistaan hyvällä yhteistyöllä” Autismikirjon oppilaiden tekemiä huomioita onnistuneista vertaisvuorovaikutustilanteista ja niiden eroavaisuudet neurotyypillisten oppilaiden tekemiin huomioihin.

Lähteet:

Kabashi, L., & Epstein, A. (2017). Improving Social Initiations of Children with Autism using Video Self-Modeling with Video Feedback: A Case Study. Journal of Educational and Social Research, 7(2), 111-121.

Pihlainen, K. (2016). Significance, accountability and new creation – on the tech clubs activities of children with special needs and their parents (in Finnish). Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology: 88.

Theobald, M. (2012). Video-stimulated accounts: Young children accounting for interactional matters in front of peers. Journal of Early Childhood Research, 10(1), 32–50.